Ähtävän kirkon historia

Ähtävästä tuli Pedersören kappeliseurakunta vuonna 1736. Silloin oli jo 36 vuotta kulunut siitä kun Ähtävälle rakennettiin ensimmäinen kappeli. Eräiden tietojen mukaan Kaarle XII antoi Ähtävälle kappelioikeudet jo vuonna 1714, mutta kuninkaan päätös katosi matkalla Ähtävään Benderistä, missä kuningas juuri silloin oli sotaretkellä. Seurakunnan ensimmäinen kappalainen oli kirkkohistoriasta radikaalipietistinä tunnettu Abraham Achrenius, joka myöhemmin vaikutti voimakkaasti sisäkirkollisessa herätyksessä Varsinais-Suomessa. Seurakunta itsenäistyi 1865 mutta sai ensimäisen kirkkoherransa vasta 1870.

Nykyisen kirkon rakensi Matts Johansson Lillhonga vuonna 1770. Outoa on, että kirkko ei sijaitse Kirkonmäellä vaan Ribackalla. Kirkonmäki sijaitsee joen varrella pari kilometriä sisämaahan päin nykyisestä kirkosta katsottuna. Perimätieto kertoo erimielisyyksistä koskien kirkon sijoittamista. Nykyisen maantien alla on kirkon kohdalla vanha uhrilähde, joka saattaa selittää kappelin ja kirkon sijainnin.

Paikalliset puusepät ”Bärklars-snickarn” ja ”Jofs-snickarn” valmistivat alttarin seinäkorokkeen ja saarnatuolin, samoin kaksi metriä korkean virsitaulun. Ehtoollisen asettamista esittävä alttaritaulu on kopio Margareta Capsian maalaamasta alttaritaulusta joka oli tuolloin esillä Pedersören emäkirkossa.

Länsiristissä olevan lasimaalauksen teki vuonna 1940 Lennart Segerstråle. Nykyisin käytössä olevat urut rakensi vuonna1970 Kangasalan Urkutehdas ja laajennustyön teki vuonna 1997 Åkerman & Lund Ruotsista. Siinä on nyt 18 äänikertaa.

Vuonna 1779 valmistuneessa kellotapulissa on kolme kelloa. Seurakunnan vanhin kello on vuodelta 1731. Kellotapulin vierestä löytyy noin vuonna 1860 valmistettu vaivaisukko, joka on puettu vuosien 1808-1809 sodan ruotsalaiseksi sotilaaksi.