Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksiä

Yhteisen kirkkovaltuuston kokouspäivä sekä asialuettelo ja milloin pöytäkirja on nähtävänä ilmoitetaan seurakuntayhtymän kotisivuilla. Pöytäkirja on nähtävänä nettisivuilla sekä Pietarsaaren seurakuntakeskuksen taloustoimistossa, Ebba Brahen puistikko 2, Pietarsaari.

 

K O K O U S K U T S U

Seuraava ilmoitus ja luettelo käsiteltävistä asioista on julkaistu seurakuntayhtymän kotisivuilla 22. tammikuuta 2025.

Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina 30. tammikuuta 2025 klo 19.00. Seurakuntakeskuksessa, Ebba Brahen puistikko 2, Pietarsaari.

Kokouksen allekirjoitettu pöytäkirja on julkisesti nähtävillä kirkkoyhteisön verkkosivuilla 10.2.2025-19.3.2025.   

Pietarsaari, 22.1.2025
         
Roger Eriksson
yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja 

 

Asialuettelo:

5 § Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajan valitseminen vuosiksi 2025-2026

6 § Yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtajien valinta vuosiksi 2025-2026

7 § Yhteisen kirkkoneuvoston vaali vuosiksi 2025 - 2026

8 § Ilmoitusasiat kirkkovaltuustolle

9 § Päätös henkilöstöasiantuntijan viran perustamisesta

10 § Kielisäännön muuttaminen

11 §  Rannikon IT:n johtokunnan täydentäminen 2023-2026

12 § Sairaalasielunhoidon yhteistyösopimus

 

 

 

Yhteisen kirkkovaltuuston 28. marraskuuta 2024 pidetyn kokouksen pöytäkirja

 

Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksen 28.11.2024 pöytäkirja muutoksenhakuohjeineen pidetään kirkkolain 10 luvun 23 §:n ja 12 luvun 5 §:n mukaisesti nähtävänä seurakuntayhtymän verkkosivuilla.

Pöytäkirja on julkisesti nähtävillä seurakuntayhtymän verkkosivuilla 17.12.2024-23.1.2025.

Julkaistu seurakuntayhtymän verkkosivuilla 16. joulukuuta 2024.

 

Yhteisen kirkkoneuvoston pöytäkirja 28.11.2024

 

20 §

Talousarvioesitys vuodeksi 2025 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2026–2027

Ykn 133 §     Valmistelu: Diana Söderbacka, hallintojohtaja

14.11.2024   

Kirkkojärjestyksen mukaan talousarvio ja sen yhteydessä toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava vähintään kolmeksi vuodeksi. Kirkkojärjestyksen 6 luvun 3 §:n mukaan yhteisen kirkkovaltuuston on hyväksyttävä yhteisen seurakuntayhtymän talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma tilikautta edeltävän vuoden joulukuuhun mennessä. Taloudellisen ohjesäännön (yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymä 9.11.2023) mukaan yhteinen kirkkovaltuusto määrittelee toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahojen ja arvioitujen tulojen sitovuustason. Määrärahoja ei saa ylittää eikä arvioituja tuloja alittaa vahvistetun sitovuustason mukaisesti.

Vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden budjettivertailusta käy ilmi, että 71 prosenttia toiminta-avustuksesta on toteutunut. Toimintatuotoista on toteutunut 86 % ja toimintakuluista 76 %. Toimintatuottoihin sisältyy kertaluonteisia tuottoja, voittoja pysyvien vastaavien myynnistä noin 150 000 euroa. Talousarvion mukaisista kirkollisverotuloista on toteutunut 89 %.

Kirkon virka- ja työehtosopimus on voimassa helmikuun 2025 loppuun saakka. Siksi palkankorotuksista vuonna 2025 ei ole tietoa. Talousarvioesityksessä olemme laskeneet kustannusvaikutukseksi +2,5 prosenttia vuonna 2025 verrattuna tämän vuoden talousarvion palkkoihin.

Pitkällä aikavälillä talouden on oltava tasapainossa. Kirkkohallituksen ohjeiden mukaan talouden tasapainottaminen on suunniteltava, jos vuoden 2025 talousarvio uhkaa jäädä alijäämäiseksi tai jos vuotuinen maksuosuus ei riitä kattamaan tulevia investointeja ja lainojen lyhennyksiä. Suunnitelman on katettava vähintään kolme vuotta. Vuoden 2025 talousarvioesitys on 103 674 euroa ylijäämäinen. Talousarviossa ja rahoitussuunnitelmassa lähtökohtana on, että velkataakka ei saisi kasvaa. Toiminta on tarkoitus rahoittaa verotuloilla ja toiminnan tuotoilla. Investoinnit rahoitetaan kassavaroilla.

Talousarviokehys laadittiin siten, että tavoitteena oli saavuttaa kannattavuusraja. Talousarvioesitys osoittaa 103 674 euron ylijäämää, mikä johtuu pääasiassa siitä, että tukitoiminnot eivät käyttäneet kaikkia niille rahoituskehyksessä osoitettuja määrärahoja.

Lapsivaikutusten arviointi KO 10 luvun 4 jakso: Seurakuntayhtymän tukitoimintojen (yleishallinto, keskusrekisteri, Rannikon IT-keskus, sairaalasielunhoito, perheneuvonta, hautauspalvelut ja kiinteistöpalvelut) talousarviot ja toimintasuunnitelmat olisi analysoitava niiden mahdollisten lapsiin kohdistuvien vaikutusten kannalta. Ainoastaan perheneuvonnan, sairaalasielunhoidon ja kiinteistöpalvelujen talousarvioilla ja toimintasuunnitelmilla voi olla suoria vaikutuksia lapsiin.

Perheneuvonta: Seurakunnat lisäävät rahoitusta lähes kaksinkertaiseksi edellisiin vuosiin verrattuna, jotta voidaan kattaa Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän sopimuksen irtisanomisesta aiheutuva vaje. Vaikutukset lapsiin ja perheisiin ovat myönteiset tai ennallaan.

Sairaalasielunhoito: Ei muutoksia kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna.

Kiinteistötoimi: Määrärahoja toimintaan on varattu kiinteistötoimen talousarviossa. Ei ole suunnitteilla leikkauksia, joilla olisi suoria vaikutuksia lapsiin.

Investoinnit: Määrärahoilla ei ole suoraa vaikutusta lapsille järjestettävään toimintaan.

Seurakuntaneuvostot ovat antaneet talousarvioesityksensä ja toimintasuunnitelmansa. Yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee ne yhdessä tukitoimintojen talousarvioehdotusten kanssa ja hyväksyy lopullisen talousarvioehdotuksen. Tulevan aikataulun mukaan seurakuntaneuvostot ja yhteistyötoimikunta antavat lausuntonsa lopullisesta talousarvioesityksestä yhteisen kirkkoneuvoston kokouksen jälkeen 14.11. ja ennen yhteisen kirkkovaltuuston käsittelyä, kuitenkin viimeistään 25.11. mennessä. Yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee seurakuntien lausunnot kokouksessaan ennen yhteisen kirkkovaltuuston kokousta 28. marraskuuta.

Liitteenä on talousarvioesitys sekä toiminta- ja taloussuunnitelma 2025–2027.

Liite: A § 20 (Ykn 14.11.2024 A §133)

Hallintojohtajan ehdotus:

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi

liitteenä olevan talousarvio- ja toimintasuunnitelman kaudelle 2025–2027.

Yhteinen kirkkoneuvosto ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle, että yhteinen kirkkovaltuusto päättää

  • hyväksyä talousarvion vuodelle 2025 ja toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2026–2027 liitteen mukaisesti,
  • hyväksyä, että talousarvio sidotaan valtuustolle pääluokkatasolla lukuun ottamatta pääluokkaa 2, jossa sitoumus on seurakuntakohtainen,
  • nettomääräraha on sidottu valtuustoon,
  • ja merkitsee tiedoksi seurakuntien toimintasuunnitelmat vuosille 2025–2027.

Tarkistetaan välittömästi.

Asian käsittely:

Marianne Bränn ja Maarit Sauna-aho poistuivat kokouksesta tämän kohdan käsittelyn jälkeen klo 17.30.

Yhteisen kirkkoneuvoston päätös:

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti esityksen mukaisesti. Pykälä tarkistettiin välittömästi.

---

Ykv              Asian käsittely:

20 §              

Hallintojohtaja ilmoitti, että talousarviosta annetut lausunnot oli käsitelty yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa aiemmin samana päivänä 28.11.2024. Seurakunnilla ei ollut huomautettavaa vuoden 2025 talousarvioehdotukseen. Juha Konttila teki Kari Koskelan ja Sauli Isokosken kannattamana lisäponsin. Lisäponsi kuului seuraavasti:

- Että yhteinen kirkkoneuvosto selvittää sisäisten vuokrien oikeudenmukaista jakoa Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän seurakuntien kesken.

                      Yhteisen kirkkovaltuuston päätös:

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti yhteisen kirkkoneuvoston ehdotuksen mukaan:

- hyväksyä vuoden 2025 talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman

vuosille 2026–2027 liitteen mukaisesti,

- hyväksyä, että talousarvio on sitova valtuustoon nähden pääluokkatasolla lukuun ottamatta pääluokkaa 2, jossa sitovuus on seurakuntakohtainen,

- nettomääräraha on sitova valtuustoon nähden,

- ja merkitsee tiedoksi seurakuntien toimintasuunnitelmat vuosille 2025–2027.

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti myös hyväksyä Juha Konttilan lisäponsin:

- että yhteinen kirkkoneuvosto selvittää sisäisten vuokrien oikeudenmukaista jakoa Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän seurakuntien kesken.

21 §

Hautaustoimen ohjesääntö

Ykn 130 §     Valmistelu: hallintojohtaja Diana Söderbacka

14.11.2024

Kirkkohallitus on hyväksynyt uusi hautaustoimen malliohjesääntö. Malliohjesääntö noudattaa uutta kirkkolakia (652/2023) ja kirkkojärjestystä (657/2023), jotka tulivat voimaan 1.7.2023. Seurakuntayksiköt voivat laatia omat ohjesääntönsä ottaen huomioon hautausmaiden paikalliset erityispiirteet, hautauspalvelukulttuurin ja -käytännöt sekä hautausjärjestelyjen tarkoituksenmukaisuuden. Mallia on tarkoitus soveltaa ja kehittää siten, että määräyksissä kuvataan vain omat menettelytavat ja määräajat.

Kirkkolain mukaan hautaustoimen ohjesäännössä on annettava määräykset haudoista, hautakirjanpito, hautojen hoitoa koskevista vaatimuksista, hautamuistomerkkien hyväksymisestä ja hautausmaalla noudatettavasta järjestyksestä.

Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän hautaustoimen ehdotettu uusi ohjesääntö noudattaa pääosin malliohjesääntöä. Hautaustoimen ehdotetun uuden ohjesäännön pääperiaatteet ovat samat kuin nykyisessä ohjesäännössä.

Jäljempänä oleva valmisteluteksti koskee lähinnä malliohjesääntöä täydentäviä säännöksiä ja paikallisesti päätettäviä määräaikoja.

Hautaustoimen päätösvallasta säädetään seurakuntayhtymän hallintosäännössä, jossa päätösvalta voidaan delegoida hautaustoimen päällikölle.

Ehdotuksen 4 §:ssä, kuten nykyisessä ohjesäännössä, todetaan, että pienen lapsen arkku voidaan sijoittaa aikuisen haudan jalustakiven alle tai haudan reunalle, vähimmäissyvyys 1,5 metriä. Lisäksi mainitaan, että hautausmaalla voi olla katastrofin uhrien yhteishautaan hautaamiseen tarkoitettu alue.

Pykälässä 5 ”Hautaoikeudet” todetaan, että oikeus hautaan luovutetaan vain kuolemantapauksessa. Tässä pykälässä vahvistetaan, kuinka monta hautapaikkaa voidaan luovuttaa kuolemantapauksessa. Arkkuhautasijaa voidaan luovuttaa enintään kaksi. Sovelletaan yhtä poikkeusta. Alle 18-vuotiaan lapsen kuollessa vanhemmat voivat lunastaa kaksi arkkuhautasijaa lapsen arkkuhautapaikan lisäksi.

Merkittävin muutos koskee hautaoikeuden voimassaoloaikaa, jota ehdotetaan lyhennettäväksi 50 vuodesta 30 vuoteen. Kustannusten kasvaessa ja kirkon lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien valtionrahoituksen vähentyessä hautapaikkojen myynnistä saatavien tulojen on kasvettava. Lyhyempi hallinta-aika tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän tuloja, koska hautaoikeuden uudelleenlunastusmaksu peritään 20 vuotta aikaisemmin. Hallinta-ajan pituus vaikuttaa myös hautapaikan lunastamisen kokonaishintaan kuolemantapauksessa.

Hautaoikeuden haltija voi siirtää hautaoikeuden vain seurakuntayhtymälle. Jäljelle jäävästä hautaoikeuden ajasta ei makseta korvausta.

Hautapaikan, jonka hautaoikeus on päättynyt, menetetty tai vapaaehtoisesti siirretty, voi seurakuntayhtymä kuolemantapauksessa siirtää uudelle hautaoikeuden haltijalle.

Hautauksia koskevassa 7 pykälässä todetaan, että hautauksen ajankohdasta olisi mahdollisuuksien mukaan sovittava vähintään viikkoa ennen hautausta. Nykyisessä ohjesäännössä määräaika on neljä päivää, mutta käytännössä määräaikaa sovelletaan viikkoa, jotta kaikki tarvittavat valmistelut ehditään suorittaa.

Hautatoimisto vastaa haudan avaamisesta ja peittämisestä. Koska useimmat hautaukset järjestetään perjantaina ja lauantaina, haudat avataan yleensä torstaina ja peitetään seuraavan viikon maanantaina. Jos hautaus järjestetään keskellä viikkoa, hauta avataan ja peitetään tarpeen mukaan. Hauta peitetään tilaisuuden aikana (sen jälkeen) erityisellä kannella, johon lasketaan seppeleet ja kukat.

Siinä todetaan myös, että omaiset voivat poistaa kukkalaitteet haudalta 14 päivän kuluessa hautauksesta. Sen jälkeen seurakuntayhtymällä on oikeus poistaa ne. Muistolehdoilla henkilökunta siivoaa kukat ja tervehdykset pois niin, että uusille on aina tilaa.         

Ehdotuksen 12 pykälässä säädetään, että yleisöllä on vapaa pääsy hautausmaalle kello 7.00–22.00. Erityisinä juhlapäivinä hautausmaa on avoinna yleisölle vuorokauden ympäri.

Hautaustoimen ohjesäännön lisäksi hautausmaille on hyväksyttävä hautaus- ja käyttösuunnitelma. Nämä käsitellään myöhemmin yhteisessä kirkkoneuvostossa ja yhteisessä kirkkovaltuustossa.

Ehdotus uudeksi hautaustoimen ohjesäännöksi liitteenä.

Liite: A § 21 (Ykn 14.11.2024 C §130)

Voimassa oleva hautaustoimen ohjesääntö liitteenä.

Liite: B § 21 (Ykn 14.11.2024 B §130)

Hallintojohtajan ehdotus:

Yhteinen kirkkoneuvosto ehdottaa, että yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä hautaustoimen ohjesäännön liitteen A mukaisena. Pykälää tarkistetaan välittömästi.

Yhteisen kirkkoneuvoston päätös:

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti. Pykälä tarkistettiin välittömästi.

---

Ykv              Yhteisen kirkkovaltuuston päätös:

21 §             

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti yhteisen kirkkoneuvoston ehdotuksen puolesta.

22 §

Hautapaikkamaksujen mukauttaminen

Ykn 131 §     Valmistelija: Diana Söderbacka, hallintojohtaja

14.11.2024

Hautaustoimilain (457/2003) mukaan evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien ja seurakuntayhtymien tulee ylläpitää yleisiä hautausmaita. Seurakunnat ja seurakuntayhtymät ovat velvollisia tarjoamaan hautapaikan kaikille alueensa asukkaille. Hautaustoimilain säännösten piiriin kuuluvista tehtävistä perittävien maksujen perusteet ovat kaikille samat riippumatta seurakunnan jäsenyydestä. Perustuslain (731/1999) mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää syytä syrjiä henkilöönsä liittyvästä syystä.

Kirkkolain (652/2023) mukaan hautapaikan myöntämisestä ja hautaamiseen liittyvistä palveluista peritään maksu. Maksuja määrättäessä on otettava huomioon palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset.

Valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräiden yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiseen annetun lain (430/2015) mukaan evankelis-luterilaiselle kirkolle myönnetään rahoitusta sen lakisääteisiin tehtäviin, jotka liittyvät hautauspalveluihin, väestörekisteriin sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimen omaisuuden säilyttämiseen. Valtion talousarviossa vuodelle 2025 määrärahaa on vähennetty noin 20 miljoonalla eurolla. Kustannusten kasvaessa paine hautapaikkamaksujen korottamiseen kasvaa.

Seurakuntayhtymällä on neljä hautausmaata ja suurin osa hautauksista on arkkuhautauksia, mikä vaikuttaa kustannuksiin. Hautaustoimen kokonaiskustannuksiin vaikuttaa myös se, miten kustannukset jaetaan kiinteistöjen, hautaustoimen ja seurakuntien kesken.

Tuhkausten määrä on kasvussa. Uurnahautoja omilla hautamuistomerkeillä on olemassa Pietarsaaren ja Pedersören hautausmailla. Muistolehtoja on nyt kaikilla neljällä hautausmaalla. Pietarsaaren ja Ähtävän hautausmaiden laajentamista suunnitellaan.

Yhteinen kirkkovaltuusto päättää haudasta perittävistä maksuista, muut maksut vahvistaa yhteinen kirkkoneuvosto. Kun yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti hautapaikkojen hinnat 1.1.2019 alkaen, päätettiin myös, että hautapaikkojen hinnat tarkistetaan kahden vuoden välein. Yhteinen kirkkovaltuusto tarkisti maksuja viimeksi 24.11.2022.

Hautaustoimilain mukaan sama maksu peritään kaikilta Pedersören ja Pietarsaaren asukkailta. Muualla asuvilta voidaan periä korkeampi maksu.

Valtion rahoituksen ja hautaustoimen maksujen olisi katettava hautaustoimen kaikki kustannukset, mukaan lukien poistot ja kustannusten siirrot. Kirkkohallituksen hautaustoimen maksuja koskevat periaatteet - yleiskirjeen (15/2024) mukaan maksutuottojen osuus kustannuksista on edelleen noin sadassa talousseurakuntayksikössä alle 15 prosenttia ja noin 30 talousseurakuntayksikössä alle 10 prosenttia. Tavoitteena on ollut, että maksutulot kattavat vähintään 20 prosenttia hautaustoimen kokonaiskustannuksista. Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän vuoden 2023 tilinpäätöksen mukaan maksutulot kattavat 16,4 % hautaustoimen kokonaiskustannuksista.

Kustannusten kasvaessa ja valtion rahoituksen vähentyessä tavoitteena on kattaa yhä suurempi osa kustannuksista maksutuotoilla. Uusien arkku- ja uurnahautapaikkojen ja muistolehtojen uurnahautapaikkojen lunastamisesta, maankäytön päällikkö Harri Palo Kirkkohallituksesta on antanut Teams-kanavassa seuraavat suositukset maksujen suuruuden laskemiseksi. Uusien arkku- ja uurnahautapaikkojen ja muistolehtojen uurnahautapaikkojen lunastamisesta, sekä aiemmin lunastettujen hautapaikkojen uudelleenlunastamisesta että hallinta-ajan jatkamisesta saatavien tulojen tulisi kattaa keskimäärin 25 % hautausmaiden kokonaiskustannuksista. Hautausmaksuista saatavien tulojen tulisi kattaa keskimäärin 50 % kustannuksista. Vuoden 2023 tilinpäätös osoittaa, että hautapaikoista perittävät maksut (75 028,88 euroa) kattoivat 8,6 % kustannuksista (877 287,81 euroa) ja hautauksista perittävät maksut (97 105,00 euroa) kattoivat 56,1 % kustannuksista (173 200,26 euroa). Kuten edellä mainittiin, maksutulot olivat yhteensä 16,4 % hautaustoimen kokonaiskustannuksista.

Vuonna 2023 hautausmaillemme tehtiin 309 hautausta. Arkkuhautauksia oli 232, joista 96 uusiin arkkuhautoihin. Uurnahautauksia oli 77, joista 4 uuteen arkkuhautaan, 7 uuteen uurnahautaan, 13 muistolehtoon, 48 aiemmin lunastettuun arkkuhautaan ja 5 aiemmin lunastettuun uurnahautaan.

Uusia hautapaikkoja lunastetaan hautauksen yhteydessä. Kun henkilö haudataan aiemmin lunastettuun hautaan, tarkistetaan hautaoikeuden voimassaolo ja peritään maksu hautaoikeuden jatkamisesta tai uudelleenlunastamisesta.

Ehdotuksessa hautaustoimen uudeksi ohjesäännöksi ehdotetaan, että arkkuhautojen ja uurnahautojen hallinta-aika lyhennetään 50 vuodesta 30 vuoteen. Lyhyempi hallinta-aika tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän tuloja, koska hautaoikeuden uudelleenlunastuksesta peritään maksu 20 vuotta aikaisemmin. Muistolehdon uurnapaikan lunastaminen ei sisällä omaisten hautaoikeutta/ hallintaoikeutta.

Hautatoimisto ilmoittaa hautaoikeuden haltijoille mahdollisuudesta pidentää hallinta-aikaa sen päättyessä. Jos hallinta-aikaa ei pidennetä, hautapaikka siirtyy takaisin seurakuntayhtymän omistukseen.

Mikäli yhteinen kirkkovaltuusto kokouksessaan 28.11.2024 käsitellessään esitystä hautaustoimen uudeksi ohjesäännöksi hyväksyy haudan hallinta-ajan lyhentämisen 30 vuoteen, ehdotetaan 1.1.2025 alkaen seuraavaa hautapaikkojen maksujen tarkistusta (suluissa nykyinen hautapaikan maksu 50 vuodeksi):

Hautapaikka                     Hautapaikkaan                 Hautapaikkaan ei oikeutettu                                            oikeutettu

(paikkakuntalainen)        (ei paikkakuntalainen)

Arkkuhautasija (30 v.)       250 euroa (230)                  320 euroa (300)

 

Uurnahautasija (30 v.)       80 euroa (70)                      110 euroa (100)

Uurnahautasija

muistolehdossa                   50 euroa (40)                      65 euroa (55)

(ei oma hautaoikeus)

Veteraani ja puoliso           0 euroa                               0 euroa

Arkkuhaudan hallinta-ajan jatkaminen

/uudelleenlunastus             5,00 e/v. (4)                        5,00 e/v. (5)

Uurnahaudan hallinta-ajan jatkaminen

/uudelleenlunastus             2,00 e/v. (1)                        2,00 e/v. (1,50)

Hautojen hinnat eivät ole arvonlisäverollisia.

Hautojen lunastus tapahtuu hautauksen yhteydessä. Näin ollen arkkuhauta, jossa on kaksi arkkuhautasijaa, maksaisi 1.1.2025 alkaen paikalliselle asukkaalle 500 euroa, ja hallinta-aika on 30 vuotta.

Hautaa ei voi varata etukäteen, vaan haudan voi lunastaa ainoastaan hautauksen yhteydessä.

Hallintojohtajan ehdotus:

Yhteinen kirkkoneuvosto esittää, että yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa hautapaikkojen hinnat valmistelun mukaisesti.

Yhteisen kirkkoneuvoston päätös:

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti. Pykälä tarkistettiin välittömästi.

---

                      Yhteisen kirkkovaltuuston päätös:

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti yhteisen kirkkoneuvoston ehdotuksen puolesta.

 

23 §

Kielisääntö

Ykn 132 §     Valmistelija: Diana Söderbacka, hallintojohtaja

14.11.2024

Kirkkolain 2 luvun 7 §:ssä todetaan, että seurakuntayhtymä on yksikielinen, jos siihen kuuluu vain samankielisiä seurakuntia ja kaksikielinen, jos siihen kuuluu erikielisiä seurakuntia tai vähintään yksi kaksikielinen seurakunta. Seurakuntayhtymän enemmistökieli määräytyy sen kielen mukaan, jota enemmistö yhtymään kuuluvien seurakuntien jäsenistä puhuu. Pykälän 9 momentissa todetaan, että seurakuntien ja seurakuntayhtymien viranomaisiin sovelletaan, mitä kielilaissa säädetään kunnan viranomaisista. Kielilain 2 luvun 10 §:n mukaan jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia asioidessaan valtion viranomaisten, hyvinvointialueiden kaksikielisten viranomaisten, hyvinvointijärjestöjen kaksikielisten viranomaisten ja kaksikielisten kunnan viranomaisten kanssa.

Kirkkojärjestyksen 8 luvussa on säännöksiä kielitaitovaatimuksista. 4 §:n 1 momentissa säädetään, että henkilöstöllä, jonka kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, on oltava viranomaisen virka-alueen enemmistökielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito ja toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Pätevyysvaatimuksista voidaan poiketa ohjeilla tai kielikirjan avulla, jos

1) tehtävät sitä edellyttävät,

2) eri kielten käyttöä edellyttävien tehtävien jakautuminen virastossa sen sallii; tai

3) on muita erityisiä syitä poiketa näistä edellytyksistä.

Muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa tehtävissä tai työsuhteissa vaadittava kielitaito määritetään ohjeessa tai kielitaitoa koskevassa kielisäännössä.

Pykälän 5 momentin mukaan kielisääntö hyväksytään samassa järjestyksessä kuin ohjeet. Kaksikielisessä seurakunnassa ja seurakuntayhtymässä on oltava kielisääntö, joka sisältää määräykset 4 §:ssä tarkoitetuista kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista. Pykälän 6 momentin mukaan suomen ja ruotsin kielen taito on osoitettava suomen ja ruotsin kielen taidon arvioinnista valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (481/2003) säädetyllä tavalla.

Evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta annetun lain 1 luvun 4 §:ssä säädetään, että kielitaitoa koskevista säädetyistä kelpoisuusvaatimuksista voidaan erityisistä syistä myöntää poikkeuksia. Kirkkolaki sisältää säännökset toimivallasta myöntää vapautuksia seurakuntien ja seurakuntayhtymien papin ja lehtorin virkojen hakijoille. Muiden toimien hakijoille vapautuksen myöntää se viranomainen, jolla on oikeus perustaa kyseinen toimi.

Hakija, joka on osoittanut vaaditun kielitaidon hakuajan päättymisen jälkeen, otetaan huomioon myös virkaa täytettäessä tai työsopimussuhteeseen otettaessa, ellei hakemuksen käsittely viivästy seuraavista syistä.

Työnantajan on huolehdittava koulutuksen järjestämisellä ja muilla henkilöstöpoliittisilla toimenpiteillä siitä, että henkilöstöllä on riittävä kielitaito viranomaistehtävien hoitamiseen kielilain (423/2003), saamen kielilain (1086/2003) ja muun lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi seurakuntayhtymän nykyisen kielisäännön vuonna 2009. Kielisääntöä sovelletaan tukitoimintojen vakinaisiin viranhaltijoihin ja toistaiseksi voimassa olevissa työsopimussuhteissa oleviin työntekijöihin. Seurakunnilla on omat kielisääntönsä. Seurakuntayhtymän kielisääntöön sisältyviä ruotsin ja suomen kielen taitovaatimuksia on uutta henkilöstöä rekrytoitaessa joissain tapauksissa pidetty liian korkeina, mikä on rajoittanut mahdollisuuksia palkata henkilöitä, joilla muutoin on tehtävissä vaadittava kielitaito. Tämä koskee lähinnä kiinteistö- ja keittiöhenkilökuntaa, joilla on pääasiallisesti käytännön tehtäviä.

Seurakuntayhtymän henkilöstölle on laadittu ehdotus uudeksi kielisäännöstöksi. Ehdotuksen lähtökohtana ovat työtehtävien kielivaatimukset. Tarvittavaa kielen ymmärtämis-, luku-, puhe- ja kirjoitustaitoa sekä asiakaspalvelun tasoa. Kielisääntö sisältää viisi eri kielitaitotasoa.

Liite: A § 23 (Ykn 14.11.2024 A § 132)

Valtioneuvoston asetuksen suomen ja ruotsin kielen taidon arvioinnista valtionhallinnossa (481/2003) mukaan suomen ja ruotsin kielen taito käyttää suomea ja ruotsia puheessa ja kirjallisesti arvioidaan arvosanoilla erinomainen, hyvä ja tyydyttävä. Kielitaito voidaan osoittaa suorittamalla kielikoe. Ennen asetuksen voimaantuloa 1.1.2004 suoritetut kielitutkinnot ovat edelleen voimassa. Kielitaito on voitu osoittaa myös opintojen aikana.

Ehdotetussa uudessa kielisäännössä ei edellytetä erillistä todistusta kielitaidosta, jos kielitaidon tasona on kyky käyttää ruotsin ja/tai suomen kieltä työtehtävien hoitamisessa tarvittavassa puhekielessä. Tämä todetaan työhaastattelussa.

Nykyinen kielisääntö on liitteenä.

Liite: B § 23 (Ykn 14.11.2024 B § 132)

Hallintojohtajan ehdotus:

Yhteinen kirkkoneuvosto ehdottaa, että yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä seurakuntayhtymän kielisäännön liitteen A mukaisena.

                     

                      Asian käsittely:

Birgitta Byggmästar ja Roger Eriksson poistuivat kokouksesta asian käsittelyn jälkeen, klo 17.26.

Yhteisen kirkkoneuvoston päätös:

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti. Pykälä tarkistettiin välittömästi.

Ykv               Asian käsittely:

23 §

Marianne Bränn, hautaustoimen päällikkö, ja Maarit Sauna-aho, johtava emäntä, poistuivat kokouksesta klo 19.55 asian käsittelyn jälkeen.

Yhteisen kirkkovaltuuston päätös:

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti yhteisen kirkkoneuvoston ehdotuksen mukaisesti.

 

24 §

Varhaiskasvatuksen ohjaajan virka

Ykn               Valmistelu: hallintojohtaja Diana Söderbacka

28.11.2024

Pietarsaaren ruotsalaisen seurakunnan seurakuntaneuvoston on 20.11.2024 päättänyt esittää seurakunnan lapsityönohjaajan viran muuttamista. Seurakuntaneuvosto on siksi pyytänyt yhteistä kirkkovaltuustoa muuttamaan seurakunnan lapsityönohjaajan virka varhaiskasvatuksen ohjaajan viraksi.

Pietarsaaren ruotsalaisen seurakunnan lapsityönohjaajan virka on ollut avoimena jo usean vuoden ajan ja tehtäviä on hoidettu väliaikaisin järjestelyin. Seurakunta aikoo julistaa viran haettavaksi ja siksi tehtävänimike ja viran pätevyysvaatimukset on päivitettävä.

Kirkkohallitus on 31.5.2023 päättänyt virkaan liittyvien tehtävien nimike- ja pätevyysvaatimuksista. Päätös löytyy kirkon säädöskokoelman 165 §:stä.

Viran tehtävänkuvaus on laadittu. Sen perusteella palkkaus on määritelty vaativuusryhmässä 503.

Liite: A § 23 (Gkr § 143)

Ehdotus viran johtosäännöksi on laadittu.

Liite B § 23

Seurakuntaneuvoston tulee päivittää hallintosääntöään, mikäli se haluaa siirtää päätösvaltaa Varhaiskasvatuksen ohjaajan viran haltijalle (KL 3 kpl 18 § 2 mom.).

Seurakuntayhtymän perussäännön (tullut voimaan 1.7.2024) 2 §:n mukaan seurakuntayhtymä päättää kirkkolain 3 luvun 15 §:n 2 momentin mukaisesti muista asioista, joista kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaan on päätettävä kirkkovaltuustossa, kuten uuden viran perustamisesta.

Kirkkolain 3 luvun 9 §:n mukaan kirkkovaltuuston päätös edellyttää, että sitä kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevista ja yli puolet kaikista kirkkovaltuuston jäsenistä, kun kysymys on uuden viran perustamisesta. Asia koskee aiemmin perustetun viran muuttamista.

Koska aloite viran muuttamiseksi tulee seurakuntaneuvostolta, seurakuntaneuvostoa ei tarvitse kuulla kirkkojärjestyksen 3 luvun 50 §:n mukaisesti.

Hallintojohtajan ehdotus:

Yhteinen kirkkoneuvosto esittää, että yhteinen kirkkovaltuusto

- muuttaa Pietarsaaren ruotsinkielisen seurakunnan lapsityönohjaajan viran nimen varhaiskasvatuksen ohjaajaksi.

- toteaa, että virka on perustettu kokoaikaisena Pietarsaaren ruotsalaiseen seurakuntaan.

- toteaa, että viran palkkaus vahvistetaan vaativuusryhmässä 503.

- merkitsee tiedoksi viran johtosäännön.

Yhteisen kirkkoneuvoston päätös

---

                      Asian käsittely:

Hallintojohtaja ilmoitti, että yhteinen kirkkoneuvosto oli aiemmin yksimielisesti päättänyt asian kokouksessaan 28.11.2024.

Yhteisen kirkkovaltuuston päätös:

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti yhteisen kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti.

25 §

Rannikon IT:n johtokunnan 2023–2026 täydentäminen

Ykn 120 §     Valmistelu: hallintojohtaja Diana Söderbacka.

31.10.2024

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti 16.5.2024 täydentää Rannikon IT:n johtokunnan valintaa jäljellä olevaksi kaudeksi 2023–2026.

Porvoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on 26.9.2024 § 116 päättänyt nimittää Paula Raitis Rannikon IT:n johtokunnan varsinaiseksi jäseneksi 1.11.2024 alkaen siihen saakka, kunnes Porvoon seurakuntayhtymän uusi talous- ja hallintojohtaja aloittaa tehtävässään ja hänet nimitetään johtokunnan jäseneksi.

Porvoon seurakuntayhtymän nykyinen jäsen Sari Mankinen on virkavapaalla 1.11.2024 alkaen ja jää eläkkeelle 1.1.2025. Mankisen sijainen johtokunnassa on virkavapaalla 15.1.2025 saakka. Porvoon seurakuntayhtymä haluaa siis vaihtaa varsinaista jäsentä.

Hallintosäännön 5 §:n mukaan Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto valitsee Rannikon IT:n johtokunnan.

Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja 12 muuta jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Lukuun sisältyvät puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

Isäntäseurakunta nimeää johtokuntaan kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Sopimusseurakunnat valtuutetaan nimeämään johtokunnan jäsenet ja varajäsenet seuraavasti:

HELSINKI JA SIPOO                                                 1

PORVOO                                                                       1

ITÄ-UUSIMAA                                                            1

RAASEPORI                                                                 1

TURUNMAAN ROVASTIKUNTA                             1

AHVENANMAAN ROVASTIKUNTA                       1

NÄRPIÖN ROVASTIKUNTA                                      1

MUSTASAAREN ROVASTIKUNTA                        1

VAASA                                                                         1

PEDERSÖREN ROVASTIKUNTA                             1

ei Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymä

LÄNSI-UUSIMAA JA MUUT ALUEET                    1

Seurakunnat/seurakuntayhtymät voivat sopia siitä, miten yhteisesti valitut jäsenet ja varajäsenet nimitetään kullekin toimikaudelle ja miten jäsenet ja varajäsenet vuorottelevat seurakuntien välillä.

Johtokunnan jäsenillä ja varajäsenillä tulisi olla alan asiantuntemusta.

Johtokunnan toimikausi on neljä vuotta ja seuraa kirkkovaltuuston toimikautta.

Yhteisen kirkkovaltuuston 16.5.2024 valitsemaan johtokuntaan kuuluvat seuraavat jäsenet ja varajäsenet:

Ordinarie                          Personlig ersättare

Tom Smeds                        Niklas Storbacka                       Pietarsaarenseudun srk. yht.

Lotta Endtbacka                 Tiina Manninen                       Pietarsaarenseudun srk. yht.

Anne Breiling                     Peter Wikström                  Helsinki ja Sipoo

Sari Mankinen                    Simon Lampenius              Porvoo

Gitte Backman                   Henry Heikkerö                 Itä-Uusimaa

Christer Lindvik                 Cecilia Wallenius               Raasepori

Jean-Mikael Öhman           Pernilla Gustafsson            Turunmaan rovastikunta

Tuire Welander                  Stefan Äng                         Ahvenanmaan rovastikunta

Jimmy Teir                         Marjo Österdahl                 Närpiön rovastikunta

Åsa Björklund                    Mats Björklund                  Mustasaaren rovastikunta

Kjell Fellman                     Anna Tapio                        Vaasa

Niklas Wallis                     Marianne Rahja                  Pedersören rovastikunta

Heikki Nieminen                Henna-Maria Virtanen       Länsi-Uusimaa ja muut alueet

Tom Smeds on puheenjohtaja ja Lotta Endtbacka varapuheenjohtaja.

Hallintojohtajan ehdotus:

Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että yhteinen kirkkovaltuusto

- päättää vapauttaa Sari Mankisen Rannikon IT:n johtokunnasta,

- päättää vahvistaa Porvoon seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston esityksen, että Paula Raitis valitaan Rannikon IT:n johtokunnan varsinaiseksi jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2023–2026.

Yhteisen kirkkoneuvoston päätös:

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti.

---

Ykv

25 §               Yhteisen kirkkovaltuuston päätös:

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti yhteisen kirkkoneuvoston ehdotuksen mukaisesti.

 

26 §

Hallintosäännön muuttaminen

Ykn 121 §     Valmistelu: hallintojohtaja Diana Söderbacka

31.10.2024

Ykn 25.4.2024 § 53

Rannikon- ja Ahvenanmaan keskusrekisterin johtokunta on 8.3.2024 § 7 päättänyt esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että se ryhtyy toimenpiteisiin Rannikon- ja Ahvenanmaan keskusrekisterin johtokunnan laajentamiseksi siten, että Saksalaisella seurakunnalla ja Riikinruotsalaisella Olaus Petrin seurakunnalla olisi yhdessä paikka ja varajäsen johtokunnassa. Johtokunta perustelee päätöstään seuraavasti:

Saksalainen seurakunta ja Riikinuotsalainen Olaus Petrin seurakunta pyytävät edustusta Rannikon ja Ahvenanmaan keskusrekisterin johtokunnassa yhdellä varsinaisella paikalla ja yhdellä varajäsenellä.

Molemmilla seurakunnilla on omat erityiskysymyksensä: Riikinruotsalainen Olaus Petrin seurakunta liittyi evankelis-luterilaiseen kirkkoon vuonna 2007. Kun kirjoitetaan todistuksia seurakunnan jäsenille, kysymys on aina: mitä on kirkonkirjoissa, mitä aineistoa on DVV:llä ja mitä aineistoa on Ruotsin kansallisarkistossa. Keskusrekisteri pyrkii varmentamaan kaiken sen, mikä on kirkonkirjoissa. Saksalainen seurakunta palvelee jäseniään saksaksi, usein ilman että asiakaskontakti kulkee keskusrekisterin kautta. Joskus tarvitaan keskusrekisterin antamien Kirdi-todistusten kääntämistä ruotsista/suomesta saksaksi. Tämän käännöksen tekee Saksalainen seurakunta.

Johtokunnan kokoonpanosta määrätään seurakuntayhtymän hallintosäännössä. Yhteinen kirkkovaltuusto on hyväksynyt hallintosäännön 14.12.2023 § 40.

Hallintosäännön 2 luvun 4 §:n mukaan johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja 9 muuta jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet.

Isäntäseurakunta nimeää johtokuntaan kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Sopimuspuolet valtuutetaan nimittämään johtokunnan jäsenet ja varajäsenet seuraavasti:

NÄRPIÖN ROVASTIKUNTA                                                           1

MUSTASAAREN ROVASTIKUNTA                                              1

PEDERSÖREN ROVASTIKUNTA                                                   1

ei Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymä

SUOMENKIELISET SEURAKUNNAT POHJANMAALLA          1

edellyttäen, että muita suomenkielisiä Lapuan hiippakuntaan kuuluvia seurakuntia paitsi Pietarsaaren suomalainen seurakunta, ovat liittyneet alueelliseen keskusrekisteriin

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄ                                               1

edellyttäen, että Vaasassa tehdään yhteistyötä sopimalla yhteisestä palvelupisteestä

AHVENANMAAN ROVASTIKUNTA                                             1

PORVOON HIIPPAKUNNAN TUOMIOROVASTIKUNTA          1

RAASEPORIN JA TURUNMAAN ROVASTIKUNTA                    1

Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto valitsee johtokunnan.

 

Seurakunnat/seurakuntayhtymät voivat sopia siitä, miten yhteisesti valitut jäsenet ja varajäsenet nimetään toimikaudeksi kerrallaan ja miten jäsenet ja varajäsenet vuorottelevat seurakuntien välillä.

Johtokunnan jäsenillä ja varajäsenillä olisi oltava alan asiantuntemusta.

Johtokunnan toimikausi on neljä vuotta ja seuraa kirkkovaltuuston toimikautta.

Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto valitsee johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikaudeksi.

Keskusrekisterin johtokuntaa voitaisiin täydentää Suomen saksalaisen evankelis-luterilaisen seurakunnan ja Riikinruotsalaisen Olaus Petri -seurakunnan yhteisellä edustajalla siten, että ne voivat nimetä johtokuntaan yhden jäsenen ja yhden varajäsenen. Kokoonpano näyttäisi tällöin seuraavalta:

NÄRPIÖN ROVASTIKUNTA                                                           1

MUSTASAAREN ROVASTIKUNTA                                              1

PEDERSÖREN ROVASTIKUNTA                                                   1

ei Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymä

SUOMENKIELISET SEURAKUNNAT POHJANMAALLA          1

edellyttäen, että muita suomenkielisiä Lapuan hiippakuntaan kuuluvia seurakuntia paitsi Pietarsaaren suomalainen seurakunta, ovat liittyneet alueelliseen keskusrekisteriin

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄ                                               1

edellyttäen, että Vaasassa tehdään yhteistyötä sopimalla yhteisestä palvelupisteestä

AHVENANMAAN ROVASTIKUNTA                                             1

PORVOON HIIPPAKUNNAN TUOMIOROVASTIKUNTA          1

RAASEPORIN JA TURUNMAAN ROVASTIKUNTA                    1

SUOMEN SAKSALAINEN EVANKELIS-LUTERILAINEN SEURAKUNTA ja RIIKINRUOTSALAINEN OLAUS PETRI SEURAKUNTA                 1


Johtokunta koostuisi tällöin puheenjohtajasta ja 10 muusta jäsenestä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet.

Kirkkojärjestyksen 3 luvun 51 §:n mukaan sopimuspuolia on kuultava ennen johtokunnan ohjeiden hyväksymistä.

Jos Rannikon- ja Ahvenanmaan keskusrekisterin osapuolet kannattavat johtokunnan kokoonpanon muuttamista, myös yhteistyösopimusta on muutettava. Yhteistyösopimuksen muutokset edellyttävät kaikkien yhteistyökumppaneiden hyväksyntää.

On myös tarpeen siirtää sekä irtaimen että kiinteän omaisuuden vuokraus- ja käyttösopimuksia koskeva päätösvalta kiinteistöpäällikölle. Tämän vuoksi 3 §:n 10 momentin 6 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi lisäämällä siihen uusi virke. Pykälän 6 momentti kuuluisi tällöin seuraavasti: ”6) kiinteää omaisuutta koskevat suostumukset tai vuokrasopimukset sekä muut vuokrasopimukset ja käyttösopimukset, jollei päätösvaltaa ole siirretty viranhaltijalle”. Samalla 3 luvun 17 §:ään lisättäisiin kiinteistön päätösvaltaa 

koskeva uusi momentti: ”4) päättää kiinteää ja irtainta omaisuutta koskevista vuokra- ja käyttösopimuksista, jos sopimuksen voimassaoloaika on enintään viisi vuotta,”.

Liitteenä on hallintosääntö, johon nämä muutokset on sisällytetty.

Liite: A § 53 (Ykn 25.4.2024).

Kirkkolain 3 luvun 16 §:n 2 momentissa säädetään, että seurakuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhteinen kirkkovaltuusto. Yhteinen kirkkovaltuusto voi hallintosäännössä siirtää päätösvaltaa yhteiselle kirkkoneuvostolle tai jollekin sen jaostolle tai seurakuntayhtymän johtokunnalle sekä seurakuntaneuvostolle päätöksellään. Päätösvaltaa ei voida siirtää 6 §:ssä tai 15 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa. Päätösvaltaa 15 §:n 1 momentissa, 4 ja 5: n kohdalla päätösvalta voidaan kuitenkin siirtää yhteiselle kirkkoneuvostolle.

Hallintojohtajan ehdotus:

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää pyytää lausuntoa hallintosääntöön ehdotetuista muutoksista. Rannikon ja Ahvenanmaan keskusrekisterin yhteistyön osapuolilta pyydetään lausunto Rannikon ja Ahvenanmaan keskusrekisterin johtokunnan 2 luvun 4 §:n muutoksista. Lausunto on annettava 31. heinäkuuta 2024 mennessä.

Yhteisen kirkkoneuvoston päätös:

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti.

---

Ykn 31.10.2024

Rannikon ja Ahvenanmaan keskusrekisterin johtokuntaa koskevista muutoksista lausunnon antaneet seurakunnat kannattavat muutosta. Lausunnot ovat saapuneet seuraavilta seurakunnilta: Agricolan ruotsalainen seurakunta, Hangon ruotsalainen seurakunta, Kemiönsaaren seurakunta, Larsmon seurakunta ja Maalahden seurakunta. Johtokunnan muutos kokoonpanoon edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta yhteistyösopimuksen vastaavaan muutokseen.

Liite: A § 26 (Ykn 31.10.2024 § 121)

Hallintojohtajan ehdotus:

Yhteinen kirkkoneuvosto esittää, että yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä seurakuntayhtymän hallintosäännön liitteen mukaisesti. Muutettu hallintosääntö tulee voimaan 1.1.2025.

Yhteisen kirkkoneuvoston päätös:

                           Yhteinen kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti.

Ykv               Yhteisen kirkkovaltuuston päätös:

26 §

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti yhteisen kirkkoneuvoston ehdotuksen mukaisesti.

27 §

Rannikon ja Ahvenanmaan keskusrekisteriä koskevan yhteistyösopimuksen muuttaminen

Ykn 122 §     Valmistelu: hallintojohtaja Diana Söderbacka.

31.10.2024

Rannikon ja Ahvenanmaan keskusrekisterin johtokunta on 8.3.2024 § 7 päättänyt esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että se ryhtyy toimenpiteisiin Rannikon ja Ahvenanmaan keskusrekisterin johtokunnan laajentamiseksi siten, että Saksalaisella seurakunnalla ja Riikinruotsalaisella Olaus Petri -seurakunnalla on yhdessä paikka ja varajäsen johtokunnassa. Johtokunta koostuisi tällöin puheenjohtajasta ja 10 muusta jäsenestä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet.

Johtokunnan kokoonpanon muuttaminen edellyttää Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän hallintosäännön johtokuntaa koskevien määräysten muuttamista ja yhteistyösopimuksen muuttamista. Yhteistyösopimuksen muutokset edellyttävät kaikkien yhteistyökumppaneiden hyväksyntää.

Seurakuntien ja seurakuntayhtymien välisestä yhteistyöstä säädetään kirkkolain 3 luvun 20 §:ssä ja Kirkkojärjestyksen 3 luvun 51 §:ssä.

Kirkkojärjestyksen 3 luvun 51 §:ssä todetaan, että jos on sovittu, että seurakunnan tai seurakuntayhtymän sisäistä tehtävää hoitaa toinen seurakunta tai seurakuntayhtymä, jolla on kyseistä tehtävää varten johtokunta, yhteistyösopimuksessa voidaan määrätä, että seurakunta tai seurakuntayhtymä voi nimittää johtokunnan jäseniksi henkilöitä, jotka ovat vaalikelpoisia oman seurakuntansa luottamustehtäviin. Yhteistyösopimuksessa on määriteltävä johtokunnan jäsenten lukumäärä ja niiden jäsenten lukumäärä, jotka kukin seurakunta tai kirkollinen yhdyskunta on oikeutettu nimeämään. Sopimuksen osapuolia on kuultava ennen johtokunnan ohjeiden hyväksymistä.

Yhteistyösopimuksen tärkeimmät muutokset sisältyvät 3.1 kohtaan Johtokunta. Ehdotetaan seuraavia lisäyksiä:

Aluekeskusrekisterin toimintaa johtaa KJ 3 luvun 51 §:ssä ja KL 3 luvun 20 §:ssä tarkoitettu johtokunta. KJ, 11 luvun 1 §:n 1 momentti.

Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja 10 muuta jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet.

Isäntäseurakunta nimeää johtokuntaan kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Sopimuspuolet valtuutetaan nimittämään johtokunnan jäsenet ja varajäsenet seuraavasti.

NÄRPIÖN ROVASTIKUNTA                                                              1

MUSTASAAREN ROVASTIKUNTA                                                 1

PEDERSÖREN ROVASTIKUNTA                                                     1

ei Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymä

SUOMENKIELISET SEURAKUNNAT POHJANMAALLA                 1

edellyttäen, että muita suomenkielisiä Lapuan hiippakuntaan kuuluvia seurakuntia paitsi Pietarsaaren suomalainen seurakunta, ovat liittyneet alueelliseen keskusrekisteriin

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄ                                                 1

edellyttäen, että Vaasassa tehdään yhteistyötä sopimalla yhteisestä palvelupisteestä

AHVENANMAAN ROVASTIKUNTA                                               1

PORVOON HIIPPAKUNNAN TUOMIOROVASTIKUNTA                 1

RAASEPORIN JA TURUNMAAN ROVASTIKUNTA                    1

SUOMEN SAKSALAINEN EVANKELIS-LUTERILAINEN SEURAKUNTA ja RIIKINRUOTSALAINEN OLAUS PETRI SEURAKUNTA               1

Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto valitsee johtokunnan.

Seurakunnat/seurakuntayhtymät voivat sopia siitä, miten yhteisesti valitut jäsenet ja varajäsenet nimetään toimikaudeksi kerrallaan ja miten jäsenet ja varajäsenet vuorottelevat seurakuntien välillä.

Johtokunnan jäsenillä ja varajäsenillä tulisi olla alan asiantuntemusta.

Johtokunnan toimikausi on neljä vuotta ja seuraa kirkkovaltuuston toimikautta.

Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto valitsee johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikaudeksi.

Muilta osin tehdään vain muutamia muutoksia uuden kirkkolainsäädännön seurauksena. Ehdotus päivitetyksi sopimukseksi on liitteenä.

Liite: A § 27 (Ykn 31.10.2024 A § 122)

Hallintojohtajan ehdotus:

Yhteinen kirkkoneuvosto esittää, että yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä liitteen mukaisen muutetun yhteistyösopimuksen.

Yhteisen kirkkoneuvoston päätös:

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti.

                     ---

Ykv

27 §              Yhteisen kirkkovaltuuston päätös:

                    

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti yhteisen kirkkoneuvoston ehdotuksen mukaisesti.

28 §

Uusi sopimus Pietarsaaren alueen perheasiain neuvottelukeskuksesta

Ykn 134 §     Valmistelu: hallintojohtaja Diana Söderbacka

14.11.2024

Koska Pohjanmaan hyvinvointialue on irtisanonut sopimuksen omalta osaltaan siten, että se päättyy 31.12.2024, on tehtävä uusi sopimus Pietarsaaren alueen perheasiain neuvottelukeskuksen yhteistyöstä. Perheneuvonnan yhteistyökumppaneina toimivien seurakuntien edustajat oli kutsuttu tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen 29.5.2024. Tilaisuudessa keskusteltiin muuttuneesta tilanteesta ja siitä, miten järjestämme perheneuvontaa jatkossa. Yhteistyössä mukana olevat seurakunnat ovat: Larsmon seurakunta, Uudenkaarlepyyn seurakunta, Kruunupyyn seurakunta ja Vöyrin seurakunta.

Pohjanmaan hyvinvointialue on irtisanonut kanssamme tekemänsä sopimuksen perheneuvontapalveluista, koska se yhtenäistää palvelujaan koko hyvinvointialueella. Tämä tarkoittaa, että he rakentavat oman perheneuvontayksikön tänne Pietarsaareen. Sen kohderyhmänä ovat perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Hyvinvointialueen perheneuvonnassa työskentelevien pätevyysvaatimukset ovat täysin erilaiset kuin mitä kirkko vaatii perheneuvojiltaan. Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksessa keskitytään sielunhoitoon ja terapeuttisiin keskusteluihin. Hyvinvointialueen kohderyhmään mahdollisesti sopivien perheneuvonta-asiakkaidemme osuus on hyvin pieni. Kirkon perheneuvontaan ovat tervetulleita kaikki ihmiset perhemuodosta riippumatta (yksinelävä, lapseton, lapsiperhe jne.). Sekä kävijöiden että meidän on sopeuduttava uuteen todellisuuteen, samoin kuin hyvinvointialueen on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Tämä tarkoittaa, että meidän on pysyttävä mukana ja katsottava, miten kysyntä kehittyy.

Perheneuvontapalvelujen kysyntä on ollut suurta jo pitkään, ja siksi on perusteltua jatkaa palvelujemme tarjoamista. Perheneuvontaan on ollut ajoittain pitkä jono. Perheneuvonta tavoittaa ihmisiä, joita harvoin tavoitamme seurakuntien muussa toiminnassa. Olisi tärkeää, että me seurakuntana olisimme myös heitä varten.

Toukokuun lopussa pidetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa nousi esille myös kysymys siitä, miten hoidamme perheneuvonnan hallintoa jatkossa. Byrokratian vähentämiseksi hallinto ja päätöksenteko voisi tapahtua virkatasolla ja Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkoneuvostossa. Johtokunta siis lakkautettaisiin. Yhteistyön ylläpitämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi voitaisiin löytää toinen yhteistyö- ja viestintämuoto.

                     

Uuden sopimusehdotuksen valmistelu aloitettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuuden jälkeen. Ensimmäinen luonnos esiteltiin yhteiselle kirkkoneuvostolle sen kokouksessa 13.6.2024, 84 §, vuoden 2025 ennakoiden määrittämisen yhteydessä. Perheneuvosto sai sopimusluonnoksen kokouksessaan 11.6.2024. Luonnosta on muokattu. Sopimus perustuu yhteisen kirkkovaltuuston 28.1.2021 hyväksymään sopimukseen, 9 §. Sopimukseen on tehty tarvittavat muutokset, koska kyseessä on täysin kirkollinen toiminta 1.1.2025 alkaen. Toiminta perustuu KL 3 luvun 1 §:n ja KJ 3 luvun 24 §:n sielunhoitoa ja diakoniaa koskeviin määräyksiin.

Liite: A § A 28

Palvelujen kustannukset perustuvat sopimuspuolten maksamiin ennakkomaksuihin. Ennakot vahvistetaan uudelleen 1.1.2025 alkaen, koska Pohjanmaan hyvinvointialueen osuus poistuu. Vastaavasti vuoden 2026 ennakot on määriteltävä vuoden 2025 maksujen perusteella ja vuoden 2027 ennakot vuosien 2025–2026 maksujen perusteella. Vuodesta 2028 alkaen ennakot määritetään kolmen viimeisen vuoden (2025–2027) toteutuneiden kustannusten perusteella. Kukin seurakunta maksaa vain käyttämistään palveluista moduulihinnan mukaan. Ennakot perustuvat kunkin seurakunnan moduulien kokonaismäärään.

Kirkkolain 3 luvun 20 §:n mukaan seurakunnat ja seurakuntayhtymät voivat tehdä sopimuksen tehtäviensä hoitamisesta yhdessä tai tehtävän hoitamisesta toisen seurakunnan tai seurantayhtymän puolesta. Kirkkolain 3 luvun 51 §:ssä säädetään, että kirkkolain 3 luvun 20 §:n 1 momentin mukaisessa sopimuksessa on mainittava: 1) se seurakunta tai seurakuntayhtymä, joka hoitaa kyseistä tehtävää, 2) perusteet, joilla tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset jaetaan

3) sopimuksen irtisanomisen edellytykset ja rahoitusselvitys.

Kun kaikki osapuolet ovat hyväksyneet uuden sopimuksen, Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän hallintosääntö on päivitettävä vastaamaan sopimuksen sisältöä, eli johtokunta on lakkautettava ja mahdollinen päätösvalta siirrettävä virkailijoille.

Hallintojohtajan ehdotus:

Yhteinen kirkkoneuvosto ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle, että yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy uuden sopimuksen perheneuvontapalvelusta liitteenä olevan sopimuksen mukaisesti. Sopimus tulee voimaan 1.1.2025.

Pykälä tarkistetaan välittömästi.

Yhteisen kirkkoneuvoston päätös:

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti. Pykälä tarkistettiin välittömästi.

---

Ykv

28 §               Yhteisen kirkkovaltuuston päätös:

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti yhteisen kirkkoneuvoston ehdotuksen mukaisesti.