Avioliiton esteiden tutkinta

Avioliiton esteiden tutkinta tehdään kaikille avioliittoon aikoville pareille. Siten varmistetaan, ettei kihlakumppaneilla ole Suomen avioliittolaissa mainittuja esteitä avioliiton solmimiselle. Tällaisia esteitä ovat voimassa oleva avioliitto tai rekisteröity parisuhde, lähisukulaisuus, alle 18 vuoden ikä ja ottolapsisuhde.

Esteidentutkintapyyntö

• Esteiden tutkintaa pyydetään joko siltä seurakunnalta, jonka jäseniä kihlakumppanit ovat tai toinen heistä on tai maistraatista.

• Tutkinnasta saa esteettömyystodistuksen.

• Todistuksen saa aikaisintaan seitsemäntenä päivänä tutkinnan pyytämisestä.

• Kun todistus esteiden tutkinnasta valmistuu, voitte noutaa sen keskusrekisteristä tai saada postitse ilmoittamaanne osoitteeseen.

• Todistus on voimassa 4 kuukautta.

• Todistus annetaan vihkijälle vihkikeskustelussa

 Lue lisää avioliiton esteiden tutkinnasta.

Esteiden tutkinnan voi laittaa vireille joko käymällä yhdessä keskusrekisterissä täyttämässä esteidentutkintapyyntölomakkeen, sähköisesti tai postitse.

» Sähköinen esteidentutkinta

Myös maistraatti voi suorittaa esteidentutkinnan.

Kuulutukset

Esteiden tutkinnan yhteydessä, jos teidät vihitään kirkollisesti, voitte sopia myös avioliittoaikeen kuuluttamisesta kirkossa ja julkaisemisesta lehdessä.

Vanhan perinteen mukaan avioliittoaikomus ilmoitetaan seurakunnan sunnuntain jumalanpalveluksessa. Seurakunta rukoilee tulevan avioliiton puolesta. Kihlaparit sukulaisineen osallistuvat usein jumalanpalvelukseen.

Sukunimen valinta

Etu- ja sukunimeä koskeva lainsäädäntö uudistui vuoden 2019 alusta. Laki lisäsi avioituvien mahdollisuuksia valita sukunimi tai sukunimiyhdistelmä:

1. Kumpikin puoliso säilyttää sen sukunimen, joka hänellä on avioliittoon mennessään
2. Puolisot voivat ottaa yhteisen sukunimen tai sukunimiyhdistelmän, joka on kirjoitusasultaan yhteneväinen.
3. Puolisot voivat sopia, että toinen heistä muodostaa sukunimiyhdistelmän, joka ei ole yhteinen, omasta sukunimestään tai oman sukunimiyhdistelmän yhdestä sukunimestä ja puolisonsa sukunimestä tai puolison sukunimiyhdistelmän yhdestä sukunimestä. Kummallakin puolisolla on itsenäinen oikeus muodostaa sukunimiyhdistelmä. Toiselle puolisolle siirrettävän sukunimen tulee kuitenkin säilyä myös sillä puolisolla, jolta nimi siirtyy.
4. Toinen puoliso ottaa sukunimekseen puolisonsa sukunimiyhdistelmän yhden sukunimen.

Yhteiseksi sukunimeksi tai osaksi yhteistä sukunimiyhdistelmää voidaan ottaa sukunimi, joka on toisella puolisolla pyydettäessä avioliiton esteiden tutkintaa tai joka jommallakummalla heistä on viimeksi ollut naimattomana ollessaan. Aiemmalta puolisolta saatua sukunimeä ei kuitenkaan saa siirtää uudelle puolisolle.

Sukunimivalinnasta ilmoitetaan esteiden tutkijalle esteiden tutkinnan yhteydessä.

Lisätietoja täältä:

• Oikeusministeriön tiedote 12.12.2018
• Etu- ja sukunimilaki 946/2017